Toimintasuunnitelma vuodelle 2026

1. Johdanto

Tasa-arvoinen lapsuus ry perustettiin vuonna 2023 Nina Aartokallion, Nina Melénin ja Annica Sandströmin toimesta. Yhdistys on kaksikielinen ja sen kotipaikka on Helsinki. Toiminta-alue on valtakunnallinen. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2026.

Yhdistyksen perustamisen tarkoituksena on vastata tarpeeseen toimijasta, joka työskentelee lapsiperheköyhyyden ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi vahvistamalla lasten mahdollisuuksia kulttuuri-, harrastus- ja virkistyskokemuksiin sekä kokoamalla ja levittämällä tietoa aihealueesta.

Yhdistys kehittää toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka vahvistavat lasten ja taloudellisesti haastavassa tilanteessa olevien lapsiperheiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua kulttuuri-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan.

Toimintaan kuuluu myös tiedollinen ja neuvonnallinen tuki aikuisille (esimerkiksi huoltajille ja henkilöstölle) kokoamalla ja tarjoamalla tietoa harrastuksista, tukimuodoista ja aiheeseen liittyvistä toimijoista.

Tasa-arvoinen lapsuus ry toimii tiiviissä yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa ja pyrkii täydentämään jo olemassa olevia palveluja ja toimintamuotoja.

Yhdistyksen tavoitteena on edistää kaikkien Suomessa asuvien lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia merkitykselliseen ja kehittävään lapsuuteen riippumatta taloudellisista tai sosiaalisista lähtökohdista.

1.1 Tarve ja tausta

Suomessa toimii monia tahoja, jotka tarjoavat tukea lapsille ja nuorille, kuten tuettuja harrastuksia, leiritoimintaa ja erilaisia vapaa-ajan tukimuotoja. Tästä huolimatta lasten todellisissa mahdollisuuksissa osallistua kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan on edelleen eroja erityisesti taloudellisten, sosiaalisten ja alueellisten tekijöiden vuoksi.

Tieto saatavilla olevista mahdollisuuksista on usein hajallaan ja vaikeasti hahmotettavaa, mikä voi vaikeuttaa perheiden ja ammattilaisten mahdollisuuksia löytää oikeanlaista tukea ja toimintaa.

Samanaikaisesti lasten oikeus leikkiin, vapaa-aikaan ja kulttuuriseen osallistumiseen on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukainen perusoikeus. Kulttuurin ja mielekkään vapaa-ajan saatavuudella on myös selvä yhteys lasten hyvinvointiin, osallisuuteen ja mielenterveyteen.

Alueella on jo olemassa toimintaa, mutta se on usein hajanaista tai rajautuu yksittäisiin hankkeisiin. Tasa-arvoinen lapsuus ry täydentää olemassa olevia rakenteita:

• kokoamalla ja tarjoamalla tietoa tuista ja harrastusmahdollisuuksista 
• vahvistamalla yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaan 
• kehittämällä matalan kynnyksen toimintamalleja, joissa lapset voivat osallistua elämyksellisiin kulttuurimuotoihin 
• lisäämällä tietoisuutta kulttuurin ja vapaa-ajan merkityksestä lasten hyvinvoinnille 

2. Lapsiperheköyhyys Suomessa

Lapsiperheköyhyyttä esiintyy edelleen Suomessa, jossa osa lapsista elää perheissä, joiden taloudelliset resurssit ovat rajalliset. Tämä voi vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin osallistua harrastuksiin, kulttuuriin ja sosiaaliseen toimintaan.

Taloudellinen haavoittuvuus voi tarkoittaa heikompaa pääsyä harrastuksiin ja yhteisöllisyyteen, mikä puolestaan voi vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja osallisuuteen arjessa.

(Lähteet: Nordic Welfare Centre, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, kansalliset tilastot lapsiperheköyhyydestä Suomessa.)

3. Toiminnan tarkoitus ja tavoitteet

Yhdistyksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja vähentää lapsiperheköyhyyttä edistämällä hyvinvointia kulttuuri-, harrastus- ja virkistyskokemusten avulla. Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret.

Visiomme on tasa-arvoinen lapsuus. Jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla yhdenvertainen, turvallinen ja merkityksellinen lapsuus sekä mahdollisuus kulttuuriin, vapaa-aikaan ja kehitykseen.

Yhdistyksen tavoitteena on kasvaa johtavaksi toimijaksi Suomessa tasa-arvoisen lapsuuden edistämisessä.

Tavoitteet vuodelle 2026

Vuoden 2026 tavoitteena on käynnistää toiminta aluksi viidessä kaksikielisessä kunnassa realistisen käynnistämisen, kehittämisen ja arvioinnin mahdollistamiseksi. Tavoitteena on saada rahoitusta toiminnan toteuttamiseksi sekä kehittää ja testata toimintamuotoja, jotka voidaan myöhemmin laajentaa valtakunnallisiksi.

Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteena on lisäksi:

• luoda keskeiset toimintamuodot, kuten työpajat, tietopankki, podcast ja tukipalvelut 
• rakentaa yhteistyöverkostoja kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa 
• tavoittaa noin 100–300 aikuista sekä välillisesti 500–1000 lasta 

Toimintaa toteuttaa alkuvaiheessa kaksi henkilöä, joiden vastuulla ovat valtakunnallinen toiminta, yhteistyö, viestintä, varainhankinta ja kehittäminen. Kentältä kerätään palautetta lasten ja lapsiperheiden konkreettisten tarpeiden tunnistamiseksi.

Vuonna 2026 yhdistys tulee erityisesti:

• kehittämään maksuttomia työpajoja varhaiskasvatukseen 
• rakentamaan digitaalisen tietopankin 
• käynnistämään podcastin 
• tarjoamaan maksuttomia kulttuuri- ja vapaa-ajan harrastuksia lapsille ja nuorille 

Toimintaa voidaan myöhemmin laajentaa kattamaan täydentäviä tukimuotoja, kuten leiritoimintaa, materiaalitukea ja digitaalisia tukikanavia.

Yhdistys pyrkii pitkällä aikavälillä osallistumaan myös tiedon tuottamiseen ja toiminnan vaikutusten arviointiin.

4. Toimintamuodot

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan siten, että se:

• voi järjestää kursseja, työpajoja ja koulutustilaisuuksia 
• voi järjestää kilpailuja, esityksiä, retkiä, leirejä ja muita tapahtumia 
• voi järjestää juhlia, konsertteja, näyttelyitä ja muita tilaisuuksia 
• voi ylläpitää yhdistyksen sähköisiä viestintäkanavia 
• voi julkaista yhdistyksen tiedotteita ja muuta viestintää 
• tarjoaa ohjausta ja neuvontaa 
• voi osallistua julkiseen keskusteluun 
• voi kerätä ja jakaa tietoa sekä harjoittaa tutkimustoimintaa 
• kokoaa yhteen jäseniä ja tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa 
• voi hankkia materiaaleja ja resursseja 
• voi pyrkiä saamaan käyttöönsä tiloja 
• voi tehdä aloitteita harrastusmahdollisuuksien lisäämiseksi 
• tekee yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja yksityishenkilöiden kanssa 

4.1 Keskeiset toimintamuodot vuonna 2026 (konkretisointi)

Työpajat – “Kul-Tur”

Maksuttomat työpajat varhaiskasvatuksen henkilöstölle, joiden tarkoituksena on tarjota konkreettisia työkaluja kestävän lastenkulttuurin luomiseen.

Kestävä lastenkulttuuri tarkoittaa kulttuuristen kokemusten luomista tavalla, joka on kaikkien lasten saavutettavissa, toteutettavissa vähäisillä resursseilla ja tarjoaa välineitä, joita voidaan käyttää ja kehittää pitkällä aikavälillä.

Sisältää:

• yksinkertaisia kulttuuriharjoituksia 
• menetelmiä elämyksien luomiseen pienillä resursseilla 
• valmiita malleja ja materiaaleja 

Tietopankki ja tiedon kokoaminen

Digitaalinen alusta, jossa yhdistys kokoaa:

• tietoa järjestöistä, tukimuodoista ja siitä, mistä perheet voivat hakea apua (sisältäen linkit) 
• tietoa tuetuista harrastuksista, leireistä jne. 
• maksuttomista kulttuuri- ja vapaa-ajan aktiviteeteista 
• materiaalipankkeja ja pedagogisia resursseja varhaiskasvatuksen henkilöstölle 

Podcast – “JiiBee – tasa-arvoinen lapsuus”

Julkaistaan noin 1–2 kertaa kuukaudessa ja käsittelee teemoja kuten:

• yhdenvertaisuus 
• lasten arki 
• lapsiperheköyhyys 
• konkreettiset ratkaisut 
• lasten oikeus kulttuuriin 

Tukipalvelut

Yhdistys tukee lapsia ja nuoria osallistumaan maksuttomiin kulttuuri-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintoihin seuraavin tavoin:

Tiedollinen tuki:

• tietoa saatavilla olevista harrastuksista, mahdollisuuksista ja tukimuodoista 

Taloudellinen ja käytännön tuki:

• mahdollisuus hakea taloudellista tukea harrastus- ja vapaa-ajan toimintaan osallistumiseen 
• tuki toimintaan liittyvien välineiden ja materiaalien hankintaan 
• tuet myöntää ja hallinnoi yhdistys tarvittaessa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa 

5. Tiedotus ja vaikuttamistyö

Toiminnasta tiedotetaan yleisölle uutiskirjeiden, Facebookin, Instagramin, TikTokin, ilmoitusten, nostojen sekä sanoma- ja aikakauslehtien artikkeleiden kautta. Osallistumme myös seminaareihin, konferensseihin, keskusteluihin ja muihin tapahtumiin.

Yhdistyksen verkkosivusto jamlikbarndom.fi tiedottaa yhdistyksen toiminnasta ja toimii keskeisenä alustana, joka sisältää:

• tietoa siitä, miten työskentelemme kulttuuri-, harrastus- ja virkistystoiminnan parissa 
• tietopankin tuista ja järjestöistä 
• oppaita perheille ja ammattilaisille 
• tietoa tapahtumista 
• podcastin julkaisut 

Verkkosivustoa päivitetään jatkuvasti ja kehitetään vaiheittain.

Yhteyttä jäseniin ylläpidetään uutiskirjeiden, sähköpostin, postin ja puhelimen välityksellä.

5.1 Uutiskirje

Yhdistys lähettää säännöllisesti uutiskirjeen, joka sisältää:

• ajankohtaista tietoa 
• konkreettisia vinkkejä perheille 
• uusia resursseja ja tukimuotoja 
• tietoa toiminnasta 

5.2 Messut ja tapahtumat

Yhdistys osallistuu messuille, seminaareihin ja tapahtumiin näytteilleasettajana ja puhujana.

Vaikuttamistyötä kehitetään kansallisesti ja kansainvälisesti nostamalla esiin lapsiperheköyhyyteen, yhdenvertaisuuteen sekä lasten oikeuteen kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyviä kysymyksiä.

5.3 Yhteistyö

Tasa-arvoinen lapsuus ry tekee yhteistyötä useiden järjestöjen kanssa ja osallistuu erilaisiin verkostoihin. Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä valtion ja kuntien toimijoiden kanssa.

Yhteistyö on keskeistä erityisesti:

• tukimuotojen ja harrastustoiminnan kartoittamisessa 
• tukipalveluiden kehittämisessä 
• lasten osallistumismahdollisuuksien mahdollistamisessa 

5.4 Varainhankinta

Yhdistys pyrkii kehittämään ja tehostamaan varainhankintaa toimintansa mahdollistamiseksi, mukaan lukien työpajojen, tietopankin, podcastin ja tukipalveluiden kehittäminen. Tavoitteena on kestävä ja pitkäjänteinen rahoitus.

6. Talous

Yhdistys hakee rahoitusta Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA), muilta säätiöiltä ja rahastoilta sekä kunnilta. Toimintaa tuetaan lisäksi kolehtituotoilla ja keräyksillä.

6.1 Jäsenmaksu

Jäsenmaksu vahvistetaan yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenmaksuksi ehdotetaan 100 euroa yhteisöille ja järjestöille sekä 20 euroa kannatusjäsenille.

7. Organisaatio

7.1 Hallitus

Yhdistystä johtaa alueellisesti edustava hallitus, joka kokoontuu neljä–viisi kertaa vuodessa. Hallitus nimeää työvaliokunnan ja vaalivaliokunnan.

7.2 Työvaliokunta

Työvaliokunta valmistelee tarvittaessa hallituksen käsiteltävät asiat.

7.3 Vaalivaliokunta

Vaalivaliokunta valmistelee syyskokouksen vaalit.

7.4 Henkilöstö

Toiminnan alkuvaiheessa työskentelee kaksi henkilöä toiminnan käynnistämiseksi. Taloushallinnosta vastaa ulkopuolinen kirjanpitäjä.

Toiminnan alkuvaiheessa työskentelevät Nina Aartokallio ja Nina Melén, joilla on pitkä työkokemus lasten ja perheiden parissa työskentelystä erityisesti varhaiskasvatuksen alalla.

Laadittu:
Nina Aartokallio Helsingissä 11.4.2026